Matka Saksaan Pohjois-Saksa
Matka Saksaan Pohjois-Saksa – jos haluat tutustua alueeseen, Sinulle ei yksi matka Saksaan riitä. Eikä kaksi. Tässä esittelemme Pohjois-Saksaan viisi kaupunkia: Bremen, Hampuri, Lyypekki, Rostock ja Warnemünde, Wismar ja Etu-Pommerin pyökkimetsät. Kaikilla on oma tarinansa. Jokaisen tarina on erilainen, vaikka kaikki ovatkin kuuluneet historiansa aikana Hansaliittoon.
Matka Saksaan Pohjois-Saksa
Roland oli historiallinen henkilö, frankkilainen sotapäällikkö kuningas Kaarle Suuren palveluksessa. Myöhemmin hänestä tehtiin monia tarinoita, sepitettiin lauluja ja ajan myötä hänestä tuli vapauden symboli, joka esittää tasa-arvoa ja kaupunkilaisten riippumattomuutta kirkosta. Rolandia esittävillä veistoksilla on tavallisesti käsissään miekka ja kilpi tuomiovallan vertauskuvina. Maailmalla on noin 30 Rolandia esittäviä patsaita – eniten Saksassa, mutta myös New Yorkissa, Brasiliassa, Latviassa ja Kroatiassa (Dubrovnikin Orlandon pylväs). Tämä bremeniläinen patsas on kuitenkin maailman tunnetuin, pystytetty niinkin varhain kuin vuonna 1404. Vapaus tuo mukanaan myös vaurautta. Niinpä Roland seisoo Raatihuoneen aukiolla Bremenin raatihuoneen edessä, joka kuuluu Saksan kauneimpiin. Vuosina 1405-1410 rakennettu alkuperältään goottilaistyylinen talo sai 1600-luvulla julkisivun, joka edustaa ainutlaatuista Weser-renessanssityyliä.
Molemmat, sekä Rolandin patsas että raatihuone ovat listattuja Unescon maailmanperintöluetteloon. Raatihuoneen kellarissa sijaitsee myös Bremer Ratskeller– ravintola, jolla on 600-vuotinen perinne. Ravintolassa ovat vierailleet keisarit, kuuluista säveltäjät ja runoilijat. Ravintolan yhteydessä sijaitsee myös viinimyymälä, jossa voi ostokseksi valita jonkun kaupan 650 saksalaisesta viinistä. Laatuviinikokoelma on Saksan suurin. Viinikellarissa säilytetään myös Saksan vanhinta tynnyriviiniä, joka tulee Rüdesheimin seudulta ja valmistettu niinkin varhain kuin 1653. Hyvässä säilössä on ollut.
Raatihuoneen vierellä sijaitsee myös Bremenin tuomiokirkko. Goottilaistyyliin rakennettua St. Petrin evankelisluterilaista kirkkoa ei voi olla huomaamatta korkeiden tornien vuoksi. Ei mikään muu bremeniläinen rakennus saa olla kirkkoa korkeampi, sanelee kaupungin perinne (lukuun ottamatta TV:n ja yliopiston torneja). Tornit ovat korkeudeltaan 98,5 metriä. Etelätornin näköalapaikalle voi kiivetä, mikäli kunto kestää 265 rappusen kiipeämisen. Samalla aukiolla sijaitsee myös Schütting-niminen kauppakamari. Kaunis talo on rakennettu 1537/38 flaamilaiseen renessanssityyliin. Raatihuoneen länsipuolella sijaitsee toinen kuuluisa bremeniläinen patsas, joka on, totta kai, pystytetty Bremenin soittoniekoille. Pronssipatsas ei suikaan ole Grimmin ajoilta, vaan se on pystytetty vasta toisen maailmansodan jälkeen. Aasin jalkoja pitää hieroa molemmilla käsillä – se tuo kuulemma onnea. Jos käyttää vain yhtä kättä, bremeniläiset sanovat, että silloin kaksi aasia tervehtii toisiaan! Bremenin tähtihetki on loppuvuodesta, jolloin raatihuoneen aukiolla järjestetään perinteinen joulutori. Tapahtuma alkaa marraskuun viimeisellä viikolla ja kestää jouluaaton aaton saakka.
Toinen merkittävä kaupungin juhla on Freimarkt. Saksan vanhin, melkein tuhatvuotinen kansanjuhla järjestetään Stadtgrabenin kanavan pohjoispuolella, rautatien kupeessa sijaitsevalla Bürgerweiden alueella. Toisin kuin kilpailevalla Münchenin Oktoberfestillä, täältä löytyy myös muutakin huvia kuin pelkkä oluen juonti. Noin 17 päivää kestävään tapahtumaan lokakuun toisella puoliskolla voivat osallistua myös lapset, ja he voivat nauttia esimerkiksi huvipuistotunnelmista. Freimarktissa käy vuosittain noin 4 miljoonaa kävijää. Kukaan ei toki väitä, etteikö Bremenissä juotaisi olutta. Kyllä juodaan, esimerkiksi paikallista Beck’siä tai Haake-Beck-merkistä olutta. Beck-panimon museossa voi myös vierailla. Opastetun kävelykierroksen kesto (to-la) on 2 tuntia. Alle 16-vuotiaat sinne eivät kuitenkaan pääse. Vierailu vaatii ennakkoilmoittautumista. Panimon vierailukeskus sijaitsee Weser-joen eteläpuolella. Paikallista (ja muuta) olutta voi juoda myös vanhaankaupunkiin kuuluvalla Schlachte-rantakadulla, jossa olutta siemaillen voi nauttia myös näkymästä Weser-joelle ja sen laivoille. Yli 600 metriä pituinen katu on kesäisin täynnä virkistäviä juomia tarjoavia kesäterasseja. Ei täälläkään olut ole ehdoton pakko, vaan yhtä hyvin voi tilata esimerkiksi kofeiinitonta Hag-kahvia, joka on niin ikään paikallinen keksintö. Ei kumma, että kofeiiniton kahvi keksittiin Bremenissä, sillä juuri tämä oli Saksan ensimmäinen kaupunki, joka takasi oikeudet juoda kahvia myös tavallisille kaupunkilaisille. Vuosi oli 1673. Kahvi on edelleenkin suosittu juoma, ja Bremenin kautta tuodaan puolet kahvista Saksan markkinoille.
Böttcherstraße sijaitsee Raatihuoneen aukion ja Martinianleger-laiturin välissä. Se on 110-metrin pituinen tunnelmallinen katu, jolle syntyi 1920-luvulla monia kauppoja, ravintoloita ja museoita. Samalla kadulla sijaitsee myös Bremenin kellosoitin, joka koostuu 30 laadukasta Meissenposliinista valmistetusta kellosta. Hieman etelämpänä sijaitsee Schnoor, Bremenin vanhin kaupunginosa. Nimi Schnoor viittaa nyöriin. Nauhaa se kyllä muistuttaa 1400- ja 1500-luvulla peräisin olevien talojen ansiosta, jotka ovat kiinni toisissaan. Schnoor on tunnelmallinen alue, jolla sijaitsee useampi pieni käsityömyymälä ja monta pientä design-liikettä. Ostoksia voi tehdä muuallakin, esimerkiksi peräkkäin sijaitsevan vanhankaupungin Lloyd Passagessa, Domshof Passage tai Katharinen Passage. Kaikki nämä ostoskeskukset sijaitsevat peräkkäin, hyvin lähellä Raatihuoneenaukiota. Isompia ostoksia varten Bremenin matkailutoimisto suosittelee menemään kaupungin ulkopuolelle Ochtum Park-nimiseen ostoskeskukseen, joka on Pohjois-Saksan suurin outlet-keskus. Ostoskeskus mainostaa itseään laatumerkkien 50 prosentin alennuksella. Bremenin kaupunki kuuluu Freie Hansestadt Bremen – nimiseen osavaltioon, eli Bremenin vapaaseen hansakaupunkiin. Osavaltio on Saksan pienin, ja siihen kuuluu Bremenin lisäksi 65 kilometriä pohjoiseen sijaitseva Bremerhaven.
Bremenin sisarkaupunki Bremerhaven on Saksan Pohjanmeren rannikon suurin kaupunki. Bremerhaven on Euroopan suurimpia konttisatamia. Kaupungin satamaan voi tutustua esimerkiksi opastetulla HafenBus-bussikierroksella. Merellinen kaupunki tarjoa muitakin elämyksiä. Niinpä Saksan merenkulkumuseossa on maailman vanhin koggi (hansalaiva, Itämeren rahtiliikenteeseen suunniteltu purjealus), ja kaupungin eläintarhassa meren rannalla hyörivät jääkarhut ja pingviinit kumppaneineen. Kaikki mainitut retket sopivat myös lapsille. Bremerhavenissa on kaksi muutakin mielenkiintoista museota: Ilmastotalo Klimahaus vie sinut matkalle maailman ilmastovyöhykkeiden halki. Historiasta kiinnostuneille ehdotamme käyntiä Saksan siirtolaistalossa. Täällä jos missään osataan kertoa siirtolaisuudesta: vuosina 1830-1974 kaupungin sataman kautta on muuttanut uuteen maailmaan 7,2 miljoonaa henkilöä: Pohjois-Amerikkaan, Argentiinaan, Australiaan ja Brasiliaan. Museo kertoo mielenkiintoisia tarinoita 300-vuotisen siirtolaisuuden historiasta: miksi joku on jättänyt kotimaansa, mitä sen jälkeen on tapahtunut, miltä näytti siirtolaisten arki esimerkiksi heidän saavuttua Ellis Islandille ja sen jälkeen. Vaikka näyttely koskeekin saksalaisia, vastaavia kohtaloita ovat kokeneet muutkin vanhalta mannermaalta muuttaneet lähtösatamasta riippumatta. Nämäkin museot sopivat lapsille. Bremeniin ja Bremerhaveniin voi tutustua myös mukavasti kylpylähotellista käsin. Ala-Saksin kylpyläpaikkakunnalla Bad Zwischenahn on runsaasti kylpylähotelleja, esimerkiksi linnamainen neljän tähden wellness-hotelli. Paikkakunta sijaitsee lähellä Oldenburgin kaupunkia ja Bremeniin on noin tunnin pituinen ajomatka. Kylpyläpaikkakunta Bad Bevensen sijaitsee puolestaan kahden tunnin ajomatkan päässä Bremenistä länteen, niin ikään Ala-Saksissa. Bad Bevensen on myös parantavan ilmaston omaava kylpyläkaupunki (Luftkurort). Lisätietoja: bremen-tourism.de.
Jatketaan satamasta nykyaikaan. Hampurin filharmoninen orkesteri sijaitsee nykyisin Elbphilharmonie-rakennuksessa. Tätä rakennusta on odotettu pitkään ja hartaasti. Jonot konsertteihin ovat pitkät. Varmista paikkasi, mikäli aiot käydä konsertissa! Jos et kuitenkaan käy Elbphilharmoniessa sisällä, ikuista ainakin hetki, jolloin olet konserttisalin edessä, koska rakennus kuulu Hampurin merkittäviin maamerkkeihin!
Elbphilharmonie-rakennuksen pohjoispuolelta löytyy Hampurin Unesco-perintökohde, Speicherstadt. Tämä Hampurin osa, maailman suurin puupaalujen varaan rakennettu varastokaupunki, rakennettiin vuosien 1885–1927 aikana. Nykyään kanaalien ympäröimissä punatiilisissä varastorakennuksissa on monenlaisia erikoisliikkeitä ja museoita. Adrian suosittelee käyntiä ainakin Speicherstadtin kahvimuseossa, suklaamuseossa ja maustemuseossa. Näin saat tietää, mistä nämä hyödykkeet ovat kotoisin, miten ne ovat kulkeutuneet Eurooppaan ja Suomeen, kuulet niiden tarinan ja kokeilet, miltä maistuu esimerkiksi oikea kahvi tai suklaa. Voit jopa valmistaa omaa suklaata, jos siltä tuntuu. Alueella on myös automuseo, jossa pääset näkemään, miltä näyttää Porsche vuosimallia 1939. Muualla et sitä pääse näkemään. Rautateiden ystäville on tarjolla Miniatur Wunderland, maailman suurin pienoisrautatie. Kaikki nämä museot sopivat lapsille, myös automuseo. Tässä kaupunginosassa sijaitsee myös 1900-luvulla rakennettu Wasserschloss, erikoinen tiilirakennus, jossa voit nauttia ruoasta tai mennä teekupilliselle. Samaan kortteliin kuuluu Chilehaus, 1920-luvulla rakennettu tiilityyliin rakennettu liiketalo, joka niin ikään kuuluu muiden Speicherstadtin rakennusten kanssa Unescon maailmanperintökohteisiin.
Mitäpä olisi satamakaupunki ilman ilotyttöjä? Tästä on perinteisesti huolehtinut Hampurissa St. Paulin kaupunginosa, joka on tarjonnut muun muassa merimiehille viihtyisiä hetkiä jo monen sadan vuoden ajan. Korttelin kuuluisin katu on Reeperbahn, jossa toiminta punaisten lyhtyjen alla jatkuu edelleen. Punaisten lyhtyjen ohella tämä kaupunginosa tarjoaa myös muita viihdykkeitä kuten ravintoloita, musikaaliteattereja ja esiintymislavoja. Eräs kuuluisimmista esiintyjistä on Beatles, joka juuri tässä paikasta tarjosi viihtyisiä hetkiä yksinäisille ja köyhille. Adrianin kautta pääset Beatles-kierrokselle, jolla kerrotaan Sinulle, miten eurooppalaisen rockin historia on syntynyt. Hampurin kierros päättyy kaupungin keskustaan. Keskustan maamerkkinä on kaunis 1800-luvulla rakennettu Raatihuone. Tämän rakennuksen edessä pidetään tärkeimmät tapahtumat, muun muassa joulutori. Keskikaupungin Neitsytpolku, Jungfernstieg, on paraatipaikka, jossa hampurilaiset pääsevät näyttäytymään promenadilla ja lisäksi näkemään Binnenalster-järven joutsenineen kauniissa valossa. Mikäli haluat patikoida, kannattaa tehdä Alsterjärvien kierros, jolla ihailet höyrylaivoja, joutsenia ja kauniita huviloita. Täältä ei ole pitkä kävelymatka Hampurin Mönckebergstraßelle, kuuluisalle ostoskadulle. Keskustassa sijaitsee myös kaupungin pääkirkko Mikaelinkirkko, jonka tornista pääsee näkemään Hampurin keskustan ja sataman. Lisätietoja: hamburg-tourism.de.
Lyypekin vaikutus alkoi hiipua 1500-luvulla. Hansaliiton alueella syntyi tyylisuunta, jota kutsutaan pohjoissaksalaiseksi tiiligotiikaksi, ja siksi useat rakennukset alueella muistuttavat toisiaan huolimatta sijaitsevatko ne esimerkiksi Bergenissä, Gdanskissa tai Tallinnassa. Lyypekki on kuitenkin ainutlaatuinen. Hansa-ajan historiaan voi tutustua kaupungin eurooppalaisessa Hansamuseossa, joka sijaitsee Lyypekin historiallisessa keskustassa. Hyvin säilyneen Hansa-aikakautena rakennetun historiallisen keskustan ansiosta (toisen maailmansodan pommituksista huolimatta) Lyypekki on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Useiden eurooppalaisten keskiaikaisten kaupunkien tavoin Lyypekin historiallinen keskusta on osittain rauhoitettu autoista. Keskustaan pääsee esimerkiksi Holstentor- kaupunginportin kautta, kaupungin tunnettua maamerkkiä (joka oli piirretty 50 Saksan markan ruskeanväriseen seteliin). Portissa sijaitsee kaupunkimuseo. Holstenstrasse vie kohti kaunista kaupungintaloa, jota rakennettiin pitkään: 1200-1500-luvulle, jonka vuoksi rakennuksessa onkin edustettuina monenlaisia tyyliä: on romaanista, goottilaista ja renessanssiarkkitehtuuria. Rakennus pääsee loistoon varsinkin joulukuussa, jolloin sen edessä järjestetään joulutori. Joulutorin yhteydessä lapset voivat käydä tonttumetsässä (Wichtelwald) sekä luistinradalla. Puhtaampaa tyyliä edustaa goottilaistyylinen Pyhän Marian kirkko, jolla on maailman korkein tiiliholvi ja on ollut monen Itämeren keskiaikaisen kirkon rakentamismallina. Kirkko vaurioitui pahasti toisen maailmansodan aikana. Lyypekissä on muitakin kirkkoja, esimerkiksi tuomiokirkko.
Lyypekin menestystuotteesta, sillistä, kertoi aikoinaan myös nobelistikirjailija Günter Grass romaanissa Peltirumpu. Tarina toki tapahtui toisessa hansakaupungissa, Grassin syntymäkaupungissa Danzigissa eli nykyisessä puolalaisessa Gdanskissa. Lyypekissä Grass kuitenkin eli viimeiset vuotensa. Talossa voi tutustua kirjailijan ja kuvataiteilijan teoksiin. Naapurustossa sijaitsee toisen nobelistin talo. Hän oli Saksan liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt. Hänen nimeä kantavassa talossa voi puolestaan tutustua Saksan 1900-luvun historiaan. Kolmas lyypekkiläiselle nobelistille omistettu museo on Buddenbrookien museo – Thomas Mannin kunniaksi. Museossa voi tutustua Mannin suvun tuotantoon. Lyypekin kierroksen aikana voi käydä lounaalla Lyypekin perinteisessä Schiffergesellschaft– nimisessä ravintolassa. Kahvit kuitenkin kannattaa nauttia toisessa paikassa: kaupungintalon lähellä sijaitsevassa kahvilassa Café Niederegger marsipaanin kera. Tämän maukkaan mantelimassan alkuperää ei ole pystytty selvittämään, mutta loogiselta tuntuu tulkinta, että Marci panis johtaa ilmaisusta pane di San Marco, eli Pyhän Markuksen leipä, jotka venetsialaiset kauppiaat olivat joskus tuoneet Lyypekkiin. Lyypekkiläiset toisaalta kehittivät tietotaidon, ja rupesivat viemään sen maailmalle omana innovaationaan, mukaan lukien Venetsiaan. Olipa tarina niin tai näin, kaikki marsipaanin ystävät ovat sitä mieltä, ettei lyypekkiläistä marsipaania parempaa ei ole. Erittäin hyvä tuliainen! Olisi tietysti harmillista näkemättä myös Lyypekin hienoja näyteikkunoita. Sitä varten voit hyvin jäädä historialliseen keskustaan esimerkiksi Königstraßelle, jossa löytyy suurimpia liiketaloja kuten esimerkiksi tavaratalo Karstadt, kuten myös eksklusiivisia pienempiä liikkeitä. Kaupungin toinen kuuluisa ostoskatu on rinnakkaiskatu Breite Straße. Jos olet Lyypekissä sunnuntaina, ostoksentekoon kannattaa keskittyä kello 13 ja 18 välillä, jolloin kaupunki herää sunnuntaiunestaan.
Historiallista keskustaa ympäröi Trave-joki, joka virtaa tietysti monelle suomalaiselle tuttuun Travemünden kaupunkiin, joka löytyy noin 20 km:n etäisyydestä. Laivasta tulleesta tai laivaa odotellessa on sopiva hetki tutustua merelliseen Travemünden nähtävyyksiin. Niistä läheisin on Fischereihafen- Kalasatama. Satamassa voi nauttia merellisen kaupungin tunnelmista, voi jopa ostaa tuoretta kalaa suoraan kalastajilta. Kävelyreitti jatkuu rantatietä pitkin ohittaen pyhän Laurin kirkon Alte Vogtei-nimistä historiallista ravintolaa kohti, joka toimi sitä ennen kaupungin poliisiasemana monen vuosisadan ajan. Vorderreihe- katua onkin sitten mukavaa jatkaa kävelyä kohti Travemünden majakkaa kauppojen ja kahviloiden ympäröimänä. Noin 115 metrin korkea majakka on Saksan vanhin, rakennettu jo 1500-luvulla. Vastapäätä majakkaa löytyy Passat-niminen nelimastoinen purjelaiva. Passat-laivalla voi myös yöpyä ja jopa purjehtia avioliiton satamaan. Vastapäätä rantabulevardia näkyy Priwall-niminen niemimaa, jossa sijaitsee mm. Itämeren ympäristökeskus sekä akvaario. Travemündessä voit hyvin käydä myös rannalla. Valitse itsellesi mieluisa paikka auringon alla kaupungin neljän kilometrin pituiselta hiekkarannalta. Lisätietoja: luebeck-tourismus.de, sh-tourismus.de.
Rostock on merihenkinen kaupunki, jota parhaiten edustaa noin 10 km:n etäisyydellä sijaitseva Warnemünde. Vanhaan merelliseen kaupunginosaan voi tutustua esimerkiksi kävellen Am Storm- katua pitkin, jossa hetkessä pääsee menneiden aikojen satamatunnelmiin. Tästä kaupunginosasta löytyy varmasti mieluisa kalaravintola, ja kaupan päälle tulee idyllinen maisema, jossa samalla näkyvät Warnemünden kapteenien vanhat asuintalot sekä satamaan kiinnitetyt kalastajaveneet. Tässä kaupunginosassa ei voi olla huomaamatta yli 30 metristä majakkaa, jonka yhteydessä sijaitsee kaupungin ylpeys – Teepott. Teepuodin lisäksi lähellä on muitakin kahviloita ja ravintoloita. Majakan kupeessa vietetään perinteisesti pääsiäistä sytyttämällä kokko hiekkarannalla. Warnemündessä osataan järjestää tapahtumia myös kesällä. Niinpä elokuun toisena viikonloppuna vietetään kaupungissa suuri tapahtuma – Hanse Sail Rostock, joka kerää paikalle purjehtijoita eri Itämeren maista. Rostockista noin 20 km:ä länteen sijaitsee Bad Doberan. Paikkakunta tunnetaan kauniista Doberaner Münster- 1300-luvulla rakennetusta tiiligoottilaisesta kirkkorakennuksesta, johon on haudattu useimmat Mecklenburgin herttuat ja muut aateliset. Ympärillä olevassa järvessä uiskentelevat joutsenet ja kaupungissa kulkee jopa höyryveturi. Bad Doberanissa voi kuitenkin nimensä mukaan nauttia rentouttavasta kylvystä. Lisätietoja: rostock.de, off-to-mv.com.
Stralsundin sillan itäpuolella sijaitsee Saksan suuri saari: Rügen. Saarelle on helpointa päästä esimerkiksi autolautalla Ruotsin Trelleborgista Sassnitziin. Rügen on rantalomasaari, jossa suosittuin lomanviettokohde on Binzin kylä. Rügenillä on myös oma kansallispuisto. Jasmundin kansallispuiston tunnetuin osa on maailmankuulut Königsstuhlin kalkkikivikalliot. Kansallispuistoon kuuluvat 1200-luvulta peräisin olevat Stubnitzin ylätasangolla sijaitsevat punapyökkimetsät, jotka on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon koskemattoman luontonsa ansiosta, aivan kuten Müritzin kansallispuiston pyökitkin. Unescon listalle kuuluu Saksan vanhojen pyökkimetsien lisäksi myös muita melkein koskemattomia pyökkimetsiä Slovakiassa ja Ukrainassa. Stralsundista noin tunnin ajomatkan päästä luoteeseen, Puolan rajaa kohti, sijaitsee Anklam-niminen kaupunki. Kaupungissa on syntynyt saksalainen insinööri Otto Lilienthal, ilmailualan pioneeri. Lilienthalin elämätyöhön ja ilmailuhistoriaan voi perehtyä hänen nimikkomuseossaan.
Rostockista lounaaseen sijaitsee toinen merellinen Unesco-kaupunki, joka yhdessä Stralsundin kanssa jakaa tämän kunnian, vaikka kaupunkien välinen etäisyys onkin noin 135 km. Hansakaupunki Wismar. Wismaristakin löytyy Stralsundin tapaan Unesco-näyttely vanhankaupungin infopisteen kupeessa. Keskeinen paikka kaupungissa on historiallisen keskustan suuri, 10 000 m2 kokoinen tori, mikä on puolitoista kertaa Helsingin Senaatintoria laajempi. Se on yllättävän suuri vain vähän yli 40 000 asukkaan kaupungille. Torin laidalla sijaitsee Wasserkunst – kupolikattoinen kaivo pystytettiin 1600-luvun alkupuolella tarkoituksena huolehtia kaupunkilaisten vedensaannista. Hansaliiton ajasta muistuttavat tiilirakennukset: Vanhan sataman vesitorni, Pyhän Nikolauksen kirkko erikoisella lyhyeksi jääneellä tornilla, ristikkorakenteinen Gewölbe-talo. Hansakauden jälkeen valta vaihtui ja Wismar siirtyi Ruotsin kuninkaan alaisuuteen. Ruotsalaiskausi kesti pitkään, 1648-1803, jonka jälkeen Ruotsilla oli teoriassa takaisinlunastusoikeus vielä sadan vuoden ajan. Sitä Ruotsi ei kuitenkaan käyttänyt, ja Wismar jatkoi olemassaoloa Mecklenburgin osana. Eli, Wismar ja Suomi olivat periaatteessa samaa valtiota aika pitkään. Ruotsalaisaikakautta Wismarissa ei kuitenkaan enää muisteta pahalla. Päinvastoin, kaupungilla on nähtävissä ”Schwedenköpfeja”, eli ruotsalaispäitä, kaupungin eräitä tunnusmerkkejä, joiden avulla merkitään tiettyjä kaupungin paikkoja. Ruotsin vallasta muistuttaa myös ”Alter Schwede”-niminen tiiligoottiseen tyyliin rakennettu ravintola, jossa tarjotaan paikallisia, ja tällä hetkellä myös argentiinalaisia pääruokia. Kuuluisia ruotsalaisia lihapullia ravintola ei kuitenkaan tarjoa. Lisäksi ravintolan edessä poseeraa ajoittain vanhaan ruotsalaissotilasunivormuun pukeutuneita nuoria miehiä, ja ajoittain kaupungissa viihdyttää paikallisyhtyä Bellman-duo tai Peppi Pitkätossu. Wismarissa sijaitsee myös Wonnemar– niminen vesipuisto, jossa perheen nuorimmat jäsenet pääsevät lepäämään vanhempien Unesco-kohteiden kiertelystä. Toinen lapsiperheille sopiva kohde on Müritzeum. Paikka sijaitsee Müritzissa Mecklenburgin järvialueella Müritzin kansallispuiston tuntumassa. Müritzeumissa on pysyvä 50 elävän kalalajin näyttely. Kalat uiskentelevat jättimaisissa akvaarioissa. Kalojen lisäksi jättiakvaarioissa uiskentelevat myös sukeltajat, joiden tehtävä on ruokkia kaloja ja puhdistaa akvaarioita.
Müritzin kansallispuistoon kuuluu myös Serrahnin pyökkimetsä, joka on yhdessä Rügenin Jasmundin kansallispuiston sekä muiden Saksan vanhojen pyökkimetsien kanssa saanut kunnian listautua Unescon maailmanperintökohteisiin. Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltion pääkaupunki on pienehkö Schwerin, jota ympäröi seitsemän järveä. Sellaiseen ympäristöön Mecklenburgin suurherttuat rakensivat upean satumaisen linnan, jonka arkkitehdillä mielikuvitus ei tuntunut loppuvan ihan helposti. Vuonna 1857 rakennettu linna edustaa uusrenessanssia. Kauniita linnoja on toki muuallakin osavaltiossa. Niinpä Schwerinista koilliseen Güstrowin kaupungin keskustasta löytyy renessanssityylinen linna puutarhoineen. Schwerinista etelään löytyy kaunis Ludwigslustin linna, jota kutsutaan lempinimeltään pohjoinen Versailles. Tämäkin barokkityylinen linna on kuulunut Mecklenburgin herttuasuvulle. Kaikki kolme linnaa toimivat nykyisin museoina. Lisätietoja: off-to-mv.com.