Matka Sloveniaan Ljubljana

Matka Sloveniaan Ljubljana – ja seudun upeat alppilaaksot sekä Keski-Slovenian ihanat lämpökylpylät. Slovenian vehreässä sydämessä löydät monipuolisen matkailualueen.

 

Matka Sloveniaan Ljubljana

Slovenian pääkaupunki Ljubljana on suosittu kaupunkilomakohde. Kaupungin suosio ei yllätä. Ljubljana sijaitsee keskellä maata, josta ovat hyvät liikenneyhteydet moneen suuntaan. Ljubljana on toki Euroopan pienimpiä pääkaupunkeja, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö siellä olisi paljon nähtävää ja koettavaa.

Ljubljanan keskusta on kompakti ja ydinkeskustaan tutustuu helposti kävelemällä. Ydinkeskustassa ei pääsekään liikkumaan muulla kyydillä. Helsingillä oli arkkitehti Carl Ludwig Engel, Brysselillä Victor Horta, Barcelonassa Antoni Gaudí, ja Ljubljanalla arkkitehti Jože Plečnik (1872-1957). Kuten maailmankuulut kollegansa myös Plečnik rakensi muuallakin Euroopassa, kuten Wienissä ja Prahassa, esimerkiksi suunnitteli Prahan linnaa ja muita arvokkaita Böömin rakennuksia. Ljubljana on kuitenkin arkkitehdin ikioma kaupunki, jossa mestarille annettiin suhteellisen vapaat kädet suunnitella julkisia tiloja oman mielensä mukaan. Nähtävyyskierros aloitetaan Ljubljanan sydämestä Prešernin aukiolta. Aukion laidalla on kaunis vaaleanpunainen 1600-luvulla rakennettu fransiskaanikirkko. Aukiolta kohti historiallista kaupunginosaa johtaa Ljubljanan maamerkki, Ljubljanica-jokea ylittävä Kolmoissilta, joka on arkkitehti Jože Plečnikin tunnetuin luomistyön tulos. Plečnikin teoksiin voit takemmin tutustua räätälöidyllä valmismatkalla Sloveniaan.

Siltaa pitkin pääsee kaupungin vanhaan osaan, jossa pian törmää Pyhän Nikolauksen tuomiokirkkoon. Kalastajien ja merenkulkijoiden suojelijalle pyhälle Nikolaukselle omistettu kirkko mainitaan jo 1200-luvulla romaanisena kirkkona. Nykyisen barokkimuodon kirkko sai 1700-luvulla.

Kaupungintalon ohitettuaan pääsee Ljubljanan linnaan joko kävellen tai hammasradalla. Ljubljanan linna on Ljubljanan tärkein maamerkki, jota ei voi olla mitenkään huomaamatta. Tämä keskiaikainen kukkulalla sijaitseva linnoitus mainitaan jo 1100-luvulla. Nykyisen muodon se on saanut 1500-luvulla. Linnan näköalatornissa on kello, joka on rakennettu 1848 entisen pillinsoittajan pylvään tilalle. Linnasta tarjoutuu kaunis näköala yli kaupungin ja lähiseudun, jossa erottuvat mm. Kamnikin Alpit. Linnan yhteydessä toimii museo, jossa järjestetään mm. taidenäyttelyjä sekä puisto, jonne voi istahtaa vaikka cappuccinolle. Linnassa järjestetään kesäisin monia tapahtumia ja festivaaleja. Linna erottuu erittäin hyvin yövalaistuksessa kaupungista katsoen.

Linnasta laskeuduttua kannattaa palata vanhan kaupungin kautta Suutarin sillalle, joka on Plečnikin toinen hieno siltateos. Mikäli matkailija suuntaa kulkunsa länttä kohti, reitillä tulee vastaan Ljubljanan yliopisto ja Kansallisteatteri. Reitti päättyy Tasavallan aukiolle, jossa sijaitsee mm. maan parlamentti.

Jos valitset kävelyreitin Ljubljanica-jokea pitkin, kohtaat sen kupeessa pääkauppatorin. Kävelyreittiä jatkettaessa törmäät kolmanteenkin kaupungin hienoon siltaan. Se on Lohikäärmesilta, jonka molemmissa päissä pitää vartiota kaksi lohikäärmettä. Lohikäärme on Ljubljanan tärkeä symboli, joka esiintyy myös kaupungin vaakunassa.

Jos torikauppa ei kiinnosta, Suutarin sillalta voit suunnistaa Slovenian filharmonian ohi kohti Prešernin aukiota ja sitten eteenpäin Miklošičevin katua, jolla on kauniita jugend-tyylisiä rakennuksia. Ljubljanan kierrosta voit jatkaa vaikka Plečnikin kierroksella räätälöidyllä matkalla. Keskustassa voit nähdä Kansallis- ja yliopistokirjaston ja Križanke-teatterin, molemmat Suutarin sillan kupeessa. Muita Plečnikin merkittäviä töitä Ljubljanassa on nähtävissä vähän kauempana keskustasta, esimerkiksi Žale-hautausmaa tai Bežigrad-stadion, joka on ljubljanalaisen jalkapallojoukkueen Olimpijan kotikenttä. Plečnikilla on monta Ljubljanassa suunniteltua teosta. Jos tuntuu siltä, että olisi mielenkiintoista tutustua lähemmin tämän arkkitehdin saavutuksiin, ota yhteyttä Adrianin Matkihin, niin järjestetään Sinulle räätälöidyllä matkalla Sloveniaan Plečnik-aiheinen kävelykierros. Lisätietoja Plečnikista saa esimerkiksi ljubljanalaisessa arkkitehtuurimuseossa, jossa on Plečnikille omistettu oma kokoelma.

Kesän hellepäivinä kannattaa mennä varjoa etsimään Ljubljanan Tivoli-puistoon (Park Tivoli). Toisin kuin saman niminen puisto Kööpenhaminassa, kauniissa Ljubljanan puistossa ei ole yhtään hurjaa laitetta ja sisäänpääsykin on ilmainen. Lapsille voi sen sijaan suositella käyntiä Ljubljanan eläintarhassa, jossa kesäisin voi tiettyinä päivinä käydä jännittävällä yökierroksella.

Matka Sloveniaan onnistuu milloin vaan. Ljubljana ei ole pelkästään kesäkohde, vaan kaupunki on viihtyisä jokaisena vuodenaikana: esimerkiksi joulunalusaikana, jolloin Ljubljanassa järjestetään joulutori, tai sitten laskettelukautena. Ljubljanan lähellä sijaitsee kaksi hiihtokeskusta. Toinen niistä on Krvavec, joka sijaitsee paikkakunnalla Cerklje na Gorenjskem, noin tunnin ajomatkan päästä pohjoiseen. Lähellä sitä, Stahovica-nimisellä paikkakunnalla sijaitsee myös toinen, Velika planina – niminen hiihtokeskus.

Ljubljanasta noin 15 km etelään sijaitsee Ljubljansko Barje-niminen maisemapuisto, joka on mielenkiintoinen esihistoriallinen löydöspaikka. Paikalla voit tutustua 3000 vuoden takaiseen ja vieläkin vanhempaan elinympäristöön. Näytillä on mm. Alppien paalutalojen rekonstruktiota ja paalutalojen asukkaiden käyttämiä esineitä. Nämä Alppien paalutalot yhdessä vastaavien talojen kanssa, jotka sijaitsevat Sveitsissä, Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon. Lisätietoja: visitljubljana.com

Juliset Alpit eivät ole Slovenian ainoa alppiketju. Alppiketjuja on näiden lisäksi vielä kaksi: Karavankit ja Kamnikin Alpit, jotka sijoittuvat lännemmäksi kohti Keski-Sloveniaa. Näkyvä ero näissä vuoristoketjuissa Julisiin Alppeihin verrattuna on se, että Karavankeilla ja Kamnikin Alpeilla ovat Julisia Alppeja hieman matalammat huiput, mutta nekin kuitenkin ylittävät 2000 metrin korkeuden. Muuten maisemat ovat tyypillisesti alppihenkiset ja yhtä upeat.

Karavankit on vuoristo, joka erottaa lännessä Itävallan ja Slovenian. Aiemmin vaikeana kulkureittinä pidetty vuoristo on nyt osittain kesytetty, ja rajanylitys toiseen maahan on helpottunut. Niinpä moottoritie, joka Münchenistä ja Salzburgista johtaa kohti Sloveniaa alittaa Karavankit-vuoriston tunnelilla. Tunnelin pituus on 8 kilometriä. Olemassa oleva Slovenian tai Itävallan vinjetti ei paljon auta: tunnelimaksu maksetaan erikseen. Itävallasta tulijoille heti tunnelin loputtua, eli heti Slovenian “alussa” näyttäytyy oikealla Golica-vuori, josta on sepitetty runoja ja sävelletty kappaleita. Tunnetuin niistä on Avsenikin veljesten esittämä Na Golici-kappale. Romanttinen vuori tunnetaan varsinkin narsisseista, jotka kukkivat keväällä vuorella ja sen tuntumassa niin runsain mitoin, että näyttäisi kuin lumi olisi taas peittänyt viheriäiset niityt.

Itävallan Klagenfurtista tulevat matkailijat voivat ylittää Karavankit myös Ljubelj-rajanylityskohdassa, mutta tie on sen verran kapea, mutkainen ja välillä jyrkästi serpentiinimäinen, ettei sitä suositella aloitteleville kuljettajille. Joissakin paikoissa tie nousee 28 prosenttia, mikä ei ole onnistunut yhdistelmä ainakaan talvella liukkaalla kelillä. Suunnilleen sama koskee Jezerskon kunnassa sijaitsevaa rajanylityspaikkaa Zgornje Jezersko. Zgornje Jezersko on kaunis kylä: Kahden alppiketjun- Karavankien ja Kamnikien – välissä ilmanlaatu on hyvin puhdas ja siksi sitä pidetään hyvänä kuntoutuspaikkana varsinkin keuhko- ja silmäpotilaille. Nimi Jezersko tulee sanasta jezero – järvi. Valitettavasti se alkuperäinen alppijärvi ehti kuivua noin puoli vuosisataa sitten, mutta asia korjattiin rakentamalla sen tilalle uusi, keinotekoinen järvi – sydämenmuotoinen alppijärvi Planšarsko jezero.

Kuten muuallakin vuoristossa, täälläkin on aktiivilomailijoille tekemistä sekä kesä- että talviaikana. Räätälöity valmismatka Sloveniaan onnistuu siis milloin vaan.

Aivan Jezerskon läheltä löytyy seuraava, upea ja idyllinen alppilaakso: aluepuisto Logarska dolina, jota monet pitävät Slovenian hienompana laaksona. Logarska dolina on sopiva kohde Sinulle jos arvostat rauhallista lomaa kauniissa alppimaisemissa. Tänne on hyvää tulla räätälöidylle matkalle Sloveniaan patikoimaan tai rentoutumaan esimerkiksi ayurveda-hoidon merkeissä. Logarska dolina-laakso tunnetaan vehreydestään. Puiston nähtävyyksiin kuuluu Rinka-vesiputous, jossa vesi putoaa 90 m korkeudelta. Logarskan laaksossa kasvaa harvinaisempikin kasvi – lehtotikankontti (Cypripedium calceolus), joka on esimerkiksi Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu laji. Solčavassa sijaitseva Logarska dolina on myös talviurheilukeskus, jossa voit hiihtää perinteistä murtomaanhiihtoa, lasketella ja laskea mäkeä kelkalla.

Kaminikin Alpit ovat saaneet nimensä Kamnik-kaupungin mukaan. Kamnik on vanha kaupunki, josta löytyy mm. kahden linnan raunioita ja hyvin säilynyt vanhakaupunki kapeine katuineen. Lähellä kaupunkia sijaitsevat myös Kamniška Bistrica-joen laakso, Volčji potok-niminen arboretum sekä kylpylä Terme Snovik. Kamnikia ympäröivät vuoret ovat vaeltajien suosittu viikonloppukohde. Vuorien huipulta näkyy hyvin ja kauas.

Yksi vuorista on Velika Planina. Kesällä voi vaeltaessa nähdä esimerkiksi vuoristopaimenkylän ja talvella lasketella, koska Velika Planina on niin ikään suosittu hiihtokeskus. Vastapäätä Velikaa Planinaa sijaitsee toinen suosittu, Krvavec-niminen hiihtokeskus. Krvavec on monipuolinen paikka: tavanomaisen laskettelukeskuksen lisäksi Krvavecista löytyy myös ”eskimokylä”, jossa voi mm. yöpyä jäähotellissa ja tilata esimerkiksi Coca-Colaa jääbaarista. Coca-Cola jäillä, oletettavasti. Saunan ystäville löytyy iglu-saunakin.

Kamnikista on vajaa tunnin ajomatka Mozirje-kylään, joka sijaitsee Golte-vuoriston tuntumassa. Golte on niin ikään kesäaikana runsaiden patikointipolkujen tarjoava vuoristo ja talviaikana suosittu laskettelu- ja hiihtokeskus. Goltelle pääsee gondolihissillä. Golten rinteellä voit viettää urheilupainotteistä lomaa esimerkiksi maastopyöräilyn merkissä tai patikoiden oppaan kanssa.

Laskeudutaan vuoristosta alas suunnataan kohti terveyskylpylää. Slovenialla on monta vuosisataa pitkä kylpyläperinne, ja sen mukana tuoma korkeatasoinen kylpylähoidon tietotaito. Tasokkaita kylpylöitä on Sloveniassa kaikkialla, mutta tämä Slovenian osa on melkein terveyskylpylöiden ja kylpylähotelleiden ruuhka-aluetta. Adrian Matkat suosittelee räätälöityä valmismatkaa Sloveniaan jokaiseen vuodenaikaan. Kylpylämatka Sloveniaan tuntuu varsin miellyttävältä kesäsesongin ulkopuolella.

Jos laskeudumme suoraan Goltelta alas, voimme päätyä Topolšica– nimiseen terveyskylpylään. Vähän matkaa itään päin on Terme Dobrna ja siitä etelään Thermana Laško. Kroatian rajan tuntumassa löytyvät Terme Rogaška ja Olimia Thermal Spa, ja vielä etelämpänä, niin ikään Kroatian rajan läheisyydessä Terme Čatež. Kaupunki Novo Meston vieressä sijaitsevat Dolenjske Toplice ja Šmarješke Toplice. Tässä on listattuina ainoastaan Slovenian luonnonterveyskylpylät, jonne voit tulla myös lääketieteelliseen kuntoutukseen, ja josta voit Kelasta saada korvausta (tapauskohtaisesti). Näiden lisäksi Sloveniassa on monia kymmeniä muita hyvinvointikeskuksia, joissa vesi on keskeisenä elementtinä.

Keski-Slovenian suurin ja Slovenian kolmanneksi suurin kaupunki on Celje. Ptujin tavoin se tunnettiin jo roomalaiskaudella, jolloin sille myönnettiin kaupunkioikeudet. Kaupunki tuhoutui kansainvaellusajalla, mutta heräsi jälleen eloon keskiajalla. Myöhemmin Celjesta tuli yksi Slovenian tärkeimmistä renessanssikeskuksista. Myöhäisen renessanssitaiteen näytönosoituksena voimme pitää Celjen nykyisen Aluemuseon rakennuksessa sijaitsevaa sisäkattoa.

Kaupungin tärkein nähtävyys on Celjen kreivien hallitsijapaikka, Celjen linna. Celjen kreivit olivat aikoinaan hyvin vaikutusvaltainen suku, jotka hallitsivat Celjen aluetta, Slovenian suurta osaa, sekä myös Itävallan Kärntenin ja Kroatian Pohjois-Kroatian osia varsinkin 1300-1400-luvulla. Celjen kreivien vaikutusvalta päättyi vuonna 1456, jolloin kuoli suvun viimeinen miespuolinen jäsen ja kreivien omaisuus siirtyi Habsburgeille. Kaupungin keskustasta mainittakoon vielä kaksi kaunista rakennusta: noin satavuotias Celjski dom ja kaksi vuosikymmentä nuorempi, arkkitehti Plečnikin suunnittelema Celjen pankin rakennus.

Celjesta jonkun verran pohjoiseen sijaitsee paikkakunta Slovenske Konjice, jossa on 1100-luvulla perustettu kartusiaaniluostari Žiče. Luostarissa on yksi Euroopan suurimmista kokoelmista keskiajan kirjoituksia. Kartusiaanilaismunkkeja täällä ei ole enää asunut pitkään aikaan ja luostari on avoinna yleisölle. Luostarin yhteydessä on Slovenian vanhin ravintola, yli 500 vuotta vanha Gastuž, jossa säilytetään mm. keskiaikaisia reseptejä. Luostarista löytyy myös viinikellari, aivan kuten kunnon luostarista on tapana.

Celjesta itään astutaan Slovenian suurimmalle humalaviljelyalueelle. Aivan kuten mansikkasadon kypsyttyä, niin humalasatokin pitää kerätä nopeasti, ettei se mene pilalle. Apua humalan korjuussa saadaan tilapäiseltä työvoimalta, joka vasta varten saapuu myös ulkomailta. Jatkettaessa Celjesta kaakkoon ohitetaan Dolenjska-maakunnan maisemia, joille ovat tyypilliset peruna- ja maissipellot, papuviljelmät, omena- ja päärynäpuutarhat sekä kukkulat, joilla kasvaa viinirypäleitä.

Tämä alue on Cviček – punaviinin kotiseutualue. Cviček on kuiva sekoiteviini, joka valmistetaan valkoisista ja punaisista viinirypälelajikkeista. Alueelle tyypilliset valkoviinit ovat Laški rizling (varsinkin myöhäinen korjuu), Sauvignon, Beli Pinot, Belokranjec. Punaviinit ovat harvinaisepia. Cvičekin lisäksi alueella viljellään näitä lajeja: Modra Frankinja, Modri Pinot, Žametovka, Metliška Črnina.

Kroatian rajan tuntumaan sijoittuu Kozjanskon aluepuisto, jossa maisemat ovat täysin erilaiset kuin tämän luvun alussa. Täältä alkaa Pannonian tasanko. Maisemat ja kasvillisuus eroutuvat alppimaisemista paljonkin: täällä mm. kasvaa Slovenian suurin metsätammi (Quercus robur), jonka läpimitta on 8 metriä. Lisätietoja: jezersko.info, logarska-dolina.si, visitkamnik.com, velikaplanina.si, rtc-krvavec.si, golte.si, slovenia-terme.si

Lue lisää Sloveniasta lomakohteena. Adrianin matkat Sloveniaan.