Melkein puolet Sloveniasta muodostaa eksoottinen karstimaa. Karstimaa on maisemamuoto, joka syntyy kun hiilihappopitoinen sadevesi syövyttää liukenevat aineet kallioperästä. Tätä tapahtuu yleensä karbonaattipitoisissa kivissä, kuten kalkkikivessä ja dolomiitissä. Karstimaisemissa nähdään usein syviä ja pitkiä maanalaisia onkaloita, maanalaisia jokia ja ajoittaisia järviä. Sekä luolia! Sloveniassa on erittäin paljon luolia. Tällä hetkellä noin 8500, mutta joka vuosi löydetään niitä vielä noin 100 lisää. Niistä 16 on avoinna turisteille. Tunnetuimat niistä ovat Postojnan ja Škocjanin luolat. Slovenian karstialue käsittää maan länsiosan.

Karstia on olemassa monenlaista, mutta tässä luvussa keskitytään klassiseen dinaariseen karstiin. Adrianin suurpiirteisen ja epätieteellisen luokituksen mukaan tämä alue alkaa Italian rajan tuntumassa lännessä, leviää itään Ljubljanan alapuolelta ja päättyy jonnekin Kroatian rajan tienoille.

Aloitetaan pohjoisesta. Pieni Idrija on kaupunki, joka on kehittynyt pitkälti elohopean ansiosta. Kehitys alkoi varsin voimakkaasti vuonna 1490. Idrijan elohopeakaivokset eivät olleet pelkästään merkittävä tulolähde kaupungille, vaan muokkasivat kaupungin kulttuuri- ja sosiaalista elämää. Idrijassa voi tutustua elohopean historiaan ja nähdä mm. kaivosteatterin. Idrija on yhdessä Espanjassa sijaitsevan Almadén kanssa merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon. Näillä paikkakunnilla sijaitsivat suurimmat elohopeakaivokset maailmassa. Idrija tunnetaan myös pitsinypläyksen ansiosta ja sen 1800-luvulla perustetusta nypläyskoulusta.

Aivan Italian vieressä oleva Lipican pikkukylä tunnetaan maailmalla varmaan parhaiten uljaista Lipizzanhevosista. Jo 1500-luvulla perustettu Lipican siittola toimii edelleen ja vetää turisteja ihmettelemään pieniä pikkuhevosia, joista vähitellen kasvaa kouluratsastuskelpoisia esiintyjiä.

Lähelle Lipicaa sijoittuu Škocjanin luolaston aluepuisto. Škocjanin luolat kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin karsti-ilmiön omaperäisyytensä vuoksi. Luolaketju on noin 6 km pitkä ja kokonaissyvyydeltään 200 metriä. Siihen kuuluu useita maanalaisia vesiputouksia, tippukiviä, yksi maailman suurimmista yhtenäisistä luolista ja useita doliineita eli luolia, joiden katto on romahtanut. Vaikutuksen tekee maan alla virtaavan humisevan joen kaiku. Tutustuminen luolastoon kestää noin puolitoista tuntia ja kävelymatka on 3 kilometrin pituinen. Valmismatkalle Sloveniaan siis lämpimiä vaatteita mukaan!

Lipica ja Škocjan sijaitsevat Krasin alueella. Alue on Sloveniassa kuuluisa paikallisesta pršut– (prosciutto) ilmakuivatusta kinkusta, joka maistuu erityisen hyvin Teran-punaviinin kyydittämänä. Teran tehdään Refošk-lajikkeesta, joka kasvaa esimerkiksi Nanos– vuoren juurella. Muita paikallisviinejä ovat punaviini Merlot sekä valkoviinit Malvazija, Laški Rizling, Rebula, Chardonnay. Viiniä valmistetaan myös toisella läheisellä alueella, joka tunnetaan nimellä Goriška brda. Näitä viinejä pidetään Slovenian laadukkaimpina, mikä on muutaman tärkeän tekijän yhteenlaskettu tulos: savi-, merkeli- ja kalkkipitoinen maa, maaston muodostuma ja mukava ilmasto (paljon aurinkoa ja melkein lumettomat talvet). Näissä ihanteellisissa olosuhteissa parhaiden menestyvät punaviineistä Merlot ja Cabernet, ja valkoviineistä Rebula, Sivi Pinot, Sauvignon, Chardonnay ja Tokaj. Viinialueen keskus on pienessä Dobrovon kylässä, josta löytyy useampikin viinin valmistaja. Goriška brdan seutu on erinomaisten oranssiviinien kehto.

Dobrovo ei ole kovin kaukana alueen suurimmasta kaupungista Nova Goricasta, joka yhdessä italialaisen naapurikaupungin Gorizian kanssa muodostaa kaksoiskaupungin. Vuosina 1948-1991 kaupunkien välillä oli raja. Kaupungissa sijaitsee Kostanjevica-kukkula, josta löytää mm. pyhiinvaelluskohteena olevan Marian ilmestyspäivän kirkon ja fransiskaaniluostarin. Kirkon kryptaan on haudattu viimeiset kuninkaalliset Bourbonin suvut jäsenet, mm. kuningas Kaarle X perheineen. Hän oli päätynyt Goricaan heinäkuun 1830 vallankumouksen jälkeen. Luostarin julkisivua koristavat Bourbonin ruusut. Kostanjevicaa vastapäätä kaupungin pohjoisosassa sijaitsee puolestaan Sveta Gora-niminen mäki, joka on toiminut pyhiinvaelluskohteena jo 450 vuotta. Korkeutta tällä mäellä on 682 metriä. Jyrkästi nousevan ajotien päätteeksi ylhäällä odottavat huikeat maisemat, joista mm. näkyy Istria, Venetsia, Dolomitit sekä Kamnikin ja Juliset Alpit.

Notranjska-alueen erikoisuus ovat lukuisat karstimaan luolat, joista kävijämäärältään suurin ja kuuluisin on Slovenian yksittäinen matkailunähtävyys – Postojnan kaupungissa sijaitseva Postojnan tippukiviluola. Koko luolasto on noin 20 km pitkä, mutta matkailijat pääsevät näkemään siitä neljänneksen, siitäkin suurimman osan junassa istuen. Luolassa tippukiviä on kahdenlaisia: on pienempiä, stalaktiitteja, jotka riippuvat katosta ja isompia, stalagmiitteja, jotka kasvavat maasta ylös. Tippukivet ovat tietysti erimuotoisia ja erivärisiä, punertavista harmaisiin. Jos on tuuria, luolassa voi nähdä harvinaisen maanalaisen eläimen: olmin. Luolassa on viileätä, joten kannattaa varata lämpimiä vaatteita mukaan. Muutaman kilometrin päässä Postojnan tippukiviluolasta löytyy Predjamski grad -niminen linna. Tätä sadan metrin korkean kallion edessä seisovaa linnaa on ollut vaikea saavuttaa sen 700 vuoden pituisessa historiassa. Linnassa sijaitsee museo, ja siellä ajoittain järjestetään keskiaikaisia tapahtumia. Alueen viinisuosituksia: valkoviinit Beli Pinot, Sauvignon, Pinela, Zelen; punaviinit Barbera, Merlot, Cabernet Sauvignon.

Slovenian suurin järvi – Cerknican järvi kuuluu Notranjska aluepuistoon. Järven koko vaihtelee, mutta useimmiten se on 38 km². Vesipintatasokin vaihtelee 546-551 metrin välillä meren pinnasta. Luvut vaihtelevat eri vuodenaikoina koska vesi nousee maan alta sateiden mukana ja myös katoaa sinne kuivina aikoina. Järvi on tärkeä elinympäristö lukuisille elämille, ja sadoille linnuille se on pesimisalue.

Črnomeljin kunnassa sijaitsevan Kolpan maisemapuiston päänähtävyys on Kolpa-joki, jota on myös kutsuttu Slovenian puhtaimmaksi joeksi. Maisemapuiston erikoisuus on virtaavan joen ja sen biologisen ympäristön monimuotoisuus, jossa on lähteitä, pienempiä tai suurempia vesiputouksia, kallioita, koivikkoja, lehmuksia ja harmaahaikaroita.

Kolpan maisemapuistosta 70 km koilliseen ja toisen joen äärellä sijaitsee Kostanjevica na Krki. Kostanjevican pikkukaupunki on tuttu monille taiteilijoille eri puolella maailmaa, koska entisessä sistersiläisessä luostarissa on järjestetty Forma Viva– kansainvälisiä symposiumeita jo monen vuosikymmenen ajan. Monet nimekkäät kuvanveistäjät löytyvät näytteilleasettajien listalta. Näissä tiloissa rinnakkain toimii Božidar Jakac- niminen galleria, joka on omistettu Slovenian kuuluisalle taiteilijalle. Galleriassa säilytetään myös jonkun verran arvokasta kartusiaanien taidetta. Karstialueella kun ollaan yhä edelleen, mainittakoon, että Kostanjevicallakin on oma luolansa, joka on muihin slovenialaisiin luoliin verrattuna suhteellisen pieni.

Edellä mainittu kartusiaanien taide on lähtöisin läheisestä Pleterjen kylästä, jossa sijaitsee Slovenian ainoa kartusiaaniluostari. Kartusiaanit on katolinen sääntökunta, joka on perustettu 1000-luvun lopussa mm. hiljentymistarkoitukseen. Kartusiaaniseen elämäntyyliin kuuluu vähäpuheisuus ja tietynlainen erakoituminen: munkit kokoontuvat ainoastaan rukouksen yhteydessä. Kartusiaaniluostarissa ei voi vierailla, mutta luostarin kaupassa voi toki käydä ja ostaa munkkien valmistamia tuotteita. Niistä tunnetuin on päärynäviina: viinapulloon on upotettu päärynä alullaan, joka on pullon sisässä kasvatettu luostarin puutarhassa. Lisätietoja: idrija-turizem.si, lipica.org, brda.si, postojnska-jama.eu.